Heinäkuinen maanantai tiesi minulle töitä.
Klo 6 ajattelin kuinka taina tampereelta, hilma helsingistä, elvi espoosta, kalevi kuusamosta, risto rovaniemeltä, pirkko posiolta, kirsti kajaanista, lökäpöksy lohjalta, laiskalassi lahdesta ja oskari oulun intiöstä kääntävät kylkeä ja päästävät unisen lomatuhinan suunsa tai ehkä nenänsä kautta puolihämärään makuuhuoneeseen. Ts eli toisin sanoen olin hiukan katkera. Joudun odottamaan pitkät 2,5 viikkoa ennen kuin voin ottaa hatkat.

Sillä välin simpukoita.

hellehattua pidä sä
kun mittari näyttää lämmintä
kun uv-säde on uhkaava
lakki estää suomalaista
päälakea palamasta
vaikka säde ois tavallista muualla
ei suomalaisen kestä rillausta
ilman hellehattuja
dippadai-dippadai

Nämä ovat sitten ne sandaalit joihon en löytänyt lorua aapisesta.

Lähdenkin tästä siivoamaan, että saan jotain järkevää näkyvää aikaiseksi tänään.

Moi.
Lampaat ovat pitäneet tänään huolta siitä, että aurinkoa tuli otettua liikaa. Eli punaisia viiruja pitkin selkää ja niskaa, myös nenässä, mutta se ei ollut viiru vaan läntti.
Eikä se ollut lampaiden vika, että neljä aikuista (aikalailla) ja neljä lasta työnsivät kärryjä, istuivat kärryssä ja kävelivät pitkin kesäistä joenvartta 3,8 km x 2. Mukavasti kulutettiin juuri ja juuri ne jäätelöt mitkä ostettiin jäätelöautosta, joka kävi rannalla, jossa oli pehmeää aurinkohiekkaa ja viltti.

...mutta sitä ennen:
Killi rapsutti tervetulleeks kotieläintilalle.

Erirotuisia lehmiä. Osalla pitkiä karvoja. Näyttivät kummallisilta.

-Harjataanko niitä lehmien karvoja? kysyi poika,
joka istui (karvattoman ja vähän hirnuvan) hevosen selässä.

-Lennänks pois vai kattelenks viel allaolevii?

Kattele, kattele.
Mukavasti hakevat liukasta pintaa siinä. Myös kärsään.

Älä ny vedä henkeen. Joulu on vasta puolen vuoden päästä.

Kuvan nimi:
Oikealla hymyilevä sika. Kaksi muuta ovat ujoja.

(Kosti ujon.)

Näin kerran eläinkaupassa hamsterin (tai vastaavan) joka ravasi pyörässä. Voi voi, ajattelin ja säälin hamsteria (tai vastaavaa), kunnes se seuraavassa hetkessä hyppäsi ah niin kevyesti pyörästä pois. Hamsteri lakkasi juoksemasta, pyörä pyörimästä.
Sitten mietin itseäni. Meillä ihmisillä tuppaa olemahan myös pyöriä, nimittäin oravanpyöriä. Siitä ei niin vain hypätäkään, luulet. Oravana ravaat pyörässäsi, etkä ymmärrä olla hamsteri, joka niin helposti hyppää siitä pois. *maritalogiikkaa*
...mutta miten tämä liittyy mihinkään? Kertoisin, jos orava ei palaisi ja purisi minua nenään. Sitä paitsi taisit jo lakata lukemasta levottomia. Mutta katso sentään seuraavat kuvat! Ei enää hamstereita, lupaan.

Pari lomapäivää...pari työpäivää...ja kaupunkijuhannus tyttöporukan suunnitelmilla!

Pari päivää sitten täällä meilläkin päin satoi. "Ihanaa, sataa!" ajattelin, puin päälle verkkarit ja lenkkarit ja läksin lenkille. Raikasta. Vetistä. Silti janotti palatessa.

Tämä kumoaa lenkkeilyminäni:
Jääkaapissa neljä levyä kahdenlaisia maraboulevyjä, keittiönpöydällä puolikas Namellin nappi-karkkipussi ja tupla-suffelipussi (uutuus), sekä makkarissa oranssilla yöpöydälläni Halvan nallekarkkipussi. Keksiosastolla kesälajitelma dominoita.
Ällöö, eiks. Joku päivä syön liikaa, tulen huonovointiseksi, nakkaan kaikki roskapussiin ja päätän aloittaa hyvän elämän. Terveellisen elämän. Pois mainostetut kesäkeksit ja uutuusnamit. Ja heinäkuussa uudestaan.

Ajattelin kohta painella aamulenkille. Jos hipsasee vettä, niin haaveilen tämän tyylisestä, taatusti kodikkaasta keittiöstä.

Varhainen lintu nappaa madon, mutta myöhään kukkujat osaavat pitää hauskaa.
*
Sitä syvempi lätäkkö, mitä lyhyemmät saappaanvarret.
*
Jos et osaa jotain, huijaa osaavasi ja paljastuttuasi valehtele.
*
Jokaiselle teolle löytyy kritisoijansa ja ylistäjänsä.
*
Jos jauhat yhä eilisen tapahtumia, et ole tehnyt tänään mitään mainitsemisen arvoista.
*
Elämä on loputonta kamppailua, mutta lopulta kyllä löydät hyvän kampaajan.

Hymyile, se saa muut arvailemaan, mitä metkuja sinulla on mielessäsi.

Hei! Olin maailmanpyörässä. Siksi minua ei ole juuri näkynyt.

Luultavasti se oli joku noista koreista missä istuin. Ja seisoin. Kuvasin. Selostin miehelleni tilannetta. Kuin Mertaranta puhuin ja puhkuin pää pilvissä ja pilvet korin ympärillä. Se oli hienoa.

Voi hurja miten niitä kivoja koreja oli paljon!

Se oli iso piiri mikä pyöri.

Tunnustaudun lattehulluksi.

Reissussa nähtiin vettä ainoastaan tässä muodossa. Oli kertakaikkisen sopiva ilma; ei liian kuuma tai kylmä tai pyryttänyt mitään epämääräistä alla juhannuksen.

Pitenin. Ei tarvittu kuin oikeanlainen peili.

Mies ja killi.

En lovee arvotuksia, mutta sinä ehkä pidät niistä.
Mikä tämä on?

Entä mikä on lempivärisi?
Tykkään nykyään keltaisesta. Kesän vuoksi.

Otetaas kupilliset, kun tuo ilmakin näyttää taas tuolta.

Säätiedotus ei luvannu vielä hellettä. Ainakaan tänne meille päin.
Joudutaan ottamaan isot kupilliset.

Plus 30 astetta kuuden aikaan illalla. Se on paljon ja se lupaa huomisaamulle ukkosta.
Aion herätä salaman välähdykseen, seistä katoksen alla vilttiin kietoutuneena ja hörppiä kuumaa kaakaota ja muistaa mitä kesä myös on. Jos ukko salamoineen tulee varhain eli noin puoli viideltä kysyn mieheltäni lähdetkö kanssani katokseen?, mutta jos se tulee vasta kymmeneltä vetäisen Ikean ruskean sälekaihtimen ylös ja lasken sekunteja. Päätetty.

Kesälukemista

...kesäkassissa.

Mars rannalle koko konkkaronkka!

Helteisiä hymyjä helteisille lomalaisille helteisenä kesäkuuna.

Kävelen läpi monet rannat.
Keräsin kiviä ja simpukoita. Yhden hylkäsin, varatun.

Kävelen rannalla kera uusia tuttujen, uusien kasvojen, uusien ystävien.
Pieniä suuria ihmisiä, hymyjä, jalkoja,
kiviä, käpyjä, pyyhkeitä,
ajatuksia, sanoja, toiveita, maailmoja.

Kummallista, mutta en ole kastanut vielä talviturkkia. En ole ehtinyt oikein bloggaamaankaan. Kameraa ei muista aina ottaa mukaan, ja helteellä tulee helposti kiire. Hiki hidastaa.
Sitten on ollut vielä tuo miehen veljen auto, jossa on 35 litran bensatankki.
0,5 litraa kirsikoita saa torilta, nam! Seuraavalla kerralla koko litra.

Mitä muuta ehdin?

Puheluita.
Kesäjuomia sydämen muotoisella pillillä.
Pala muikkukukkoa.
Kesämekkoja, uudestaan tuunattuja.
Rakkoja jaloissa.
Hymyillä vastaantuleville lenkillä.
Ruskettua.
Haalia kesäpokkareita.
Haalia uusia ystäviä.

Mutta tänään oli Väinön ja tätin yhteinen päivä!
Aloitimme vaaleanpunaisella viiliksellä. Jatkettiin maitopullolla.
Sitten leikkiä ja lukemista, Muumipeikko ja hattivatit.

Parin tunnin päikkäreiden ja pahimman helteen jälkeen rantaan kera keltaisen Kirahvin.

Hurjasti rantalaisia, vai mitä Väinö?

Nyt mietin pitäväni viikon loman.
On liian kuuma tehdä muuta.