"On jotakin, mikä ei ota sinusta syntyäkseen. Katson ulos: narulla on pyykkiä sateessa."(R.R)
Elämässäni mukana satoja kirjoja, vihreäksi maalattuja seiniä, kertyviä kilometrejä juoksumatolla ja uintialtaassa, useita ystäviä, miljoonia kissankarvoja, parittomia sukkia, parillisia kenkiä, yksi aviomies, iloisia värejä ja teehetkiä, joista koostuu parempi päivä.

4.2.2011

Kuvan nimi: Ituinnostus

Rakkaat blogikyttärit: Idut, siemenet, soijat ja muut asiat, jotka auttavat voimaan ihmeellisen hyvin, ovat vallanneet pienen keittiömme. Sieltä täältä pilkistää pieni rapiseva pussi, jonka sisältöä upotetaan puolilämpimään veteen tunniksi ja tunnin päästä mennään nielemään iljettävä sisältö masuun. Siis minä menen; kissoilla on uusi tyylikäs maja ja miehet eivät käytä. Hymyilen miehelleni ja väitän voivani paljon paremmin. Tarkemmin en osaa selittää.
Ihmeellisiä siemeniä.
Kuinka olen voinut elää ilman ituja? Tästä minä pidän.

Villitys on lähtöisin eräältä hyvinvointiluennolta. Sieltäkin muuten ostelimme eräiden naisten kanssa ihmelitkuja, jotka tupsahtavat pian postilaatikkoon. Hyvinvointiluennon ihmelitkusta saattaa kaltaiseni ihmiset innostua maar mahdottomasti. Sitten kun he tulevat kotiin he eivät muista edes ihmelitkun nimeä, mutta ovat toki edelleen hyvin innostuneita. Uusi elämä odottaa ihmelitkun juomisen takana ja kolmas paketti puoleen hintaan, arvon itseään arvostavat naiset ja miehet! Ja toki hyvinvointivaltion mainetta on ylläpidettävä hyvinvointi-ihmisillä.

Jaa, mutta eipä ollakaan puhuttu pitkään aikaan mitään kissoista! Silloin tällöin pitää puhuu kissoista. Varsinkin.

"Kiva ois maisema alaskin päin, jos ei ois läskiä tiellä."

Tuli vähän liioiteltua. Ei se maksanut kuin kuusysi. Blogikissa Pömpö Nöppönen huomasi heti koijauksen, eikä ole raapinut puuta. Kuvassa on kuitenkin toinen kissa, Kupsu ja hänelle kelpas kynsittäväks. Todellisuudessa tommosen vois ottaa ok-taloon johonkin peräkammariin, ei pienen kämpän olohuoneeseen, mutta yllättävän kivalta se näyttää!


"Vain siat röhkivät."


Täytyy nyt ihan juurta jaksain esitellä tätä kapistusta ja sitä miten se heti rikkoutui. Mutta vika ei ole lihavassa Nöppösessä, vaikka niin ne väittää. Nimittäin se mikä tässä tyylikkäässä kapistuksessa on mutta näissä kuvissa ei näy on kissakiikku.

Marita: Joo-o...
Sale: Kissakiikku.
Marita: Eiks oo kivaa? Siis et kissoilki on kiikku?
Sale: Öö... O.

Vajaassa vuorokaudessa se kuitenki rötsähti siis rikkoutui.
Ehkä kissa halusi kiikkua. Ehkä Nöppönen hyppäsi.

Onks vika kiikkuvan kissan, hä?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti