"On jotakin, mikä ei ota sinusta syntyäkseen. Katson ulos: narulla on pyykkiä sateessa."(R.R)
Elämässäni mukana satoja kirjoja, vihreäksi maalattuja seiniä, kertyviä kilometrejä juoksumatolla ja uintialtaassa, useita ystäviä, miljoonia kissankarvoja, parittomia sukkia, parillisia kenkiä, yksi aviomies, iloisia värejä ja teehetkiä, joista koostuu parempi päivä.

1.2.2011

HELMIKUU

(helmikuu eräästä kalenterista, jonka eräs perhe sai joululahjaksi)

Heipä hei, helmikuulaiset!

Ulkona paistaa aurinko ja sisällä särkee päätä. Niin ainakin täällä meillä päin. Pääsäryn aiheuttaja majaili kirjastossa. Menin sinne tänään palauttamaan hiukan myöhässä olevia opuksia. Olisi tullut halvemmaksi ostaa ne kirjat, mutta hymyilin ja näyttelin kirjastotätille, että eihän tässä mitään.

Tai sitten pääsäryn aiheuttaja majailee vasemmassa polvessani, sillä se on känkkäränkkäisempi polvi. Olen tukenut sitä viimeiset kolme päivää kalliilla polvituella. Tämän tehokkaan kangaspalan käyttö piti aloittaa asteittain -pitää ensin muutama tunti ja viikkojen kuluessa pidentää käyttäaikaa. Pääsärkyyn tämä liittyy sillä viisiin, että kun on tullut aika ottaa tuki pois on päätä mojovasti jomottanut. Luulen, etten kuvittele ja kuvittelen etten luule, mutta en ole silti varma. Jatkan silti sitkeästi polven parantajan pitämistä. Polven känkkäröintiä on ollut juoksemisen jälkeen (voiko ihminen muka juosta niin kovasti väärin?) ja 10-14 tunnin työpäivän jälkeen. Jälkimmäisessä ymmärrän polveani. Hullun hommaa.
Tämä kangaspalanen ei missään tapauksessa ole vaate, joten en ole siis kuukauteen rikkonut uuden vuoden lupaustani. Hiphurraa.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti