Lupausten lunastus -lauantai.
Liimalauantai.
Lepo-, löhö- ja luppolauantai.
Lördag.
Loman suunnittelu -lauantai.
Lupauksia pääsin lunastamaan ottamalla esiin tyhjän valokuva-albumin ja nostamalla esiin pinkan kesäisiä valokuvia. Löysin valokuvien kiinnittämiseen tarkoitetun liiman. Liimasin. Ei se ollutkaan niin kamalaa, että asiaa olisi kannattanut siirtää puolta vuotta. Kiva sentään, että puoli vuotta sitten otetut kuvat ovat liimattuina, kun seitsemän vuotta sitten otetut kuvat eivät ole. Ehkä ensi kesänä. Olen toiveikas.
Vantaa -14,5 astetta.
En ole pistänyt nokkaani ulos, mutta seurailin muita ihmisiä ikkunasta. Tunsin itseni kerrostalokyyläriksi, vaikka tämä ei olekaan kerrostalo, vaan ihan muu talo. Ihmisiä palelsi. Surullista. Minä pidin luppolauantaita ja söin nakkikeittoa. Joka muuten aiheutti vähän enemmänkin puhetta: Pistetäänkö nakkikeittoon 1 vai 2 pussillista keittojuureksia ja onko sipuli ollenkaan syötävä keltainen pallero ja epämääräistä keittomaustetta ei kyllä laiteta. Tee vaan ihan tavallinen nakkikeitto. Minä tein. Vaikka olis se silti ollut ihan tavallinen nakkikeitto. Ku oli lauantaikin.
No meillä suomalaisilla on ruotsalaisia ja suomenruotsalaisia, niin siks kirjoitin tasapuolisuuden vuoksi, että lördag. Ruotsi on kiva. Niillä on monta kauppaa mistä suomalaiset naiset ostelevat pieniä valkoisia vaatteita. Sitten on yksi iso kauppa mistä suomalaiset miehet kantavat kokoamisvimmaisina kotiin koko kodin ja lördag on varattu. Sitten on äitienpäivä ja äitien riemuksi jääkiekko-ottelu. Onnea äiti, mutta hyvä mun maa mustikka!
Tällä hetkellä painin erään asian kanssa, joka liittyy loman suunnitteluun. Se suorastaan kävelee käsi kädessä loman suunnittelun kanssa. Siis on ihan symbioosissa sen asian kanssa. Nimittäin: Loma + shoppailu!
Shoppailu kupunkilomalla ei vaan kaupunkilomalla kihelmöi hikisiä sormia sekä jalkoja, jotka harppovat toiveikkaana kaupasta toiseen, kujalta kadulle, kadulta seuraavalle, myyjältä myyjälle... Naiset shoppailevat vaatteita. Kaikki muut naiset siis. Minä raukkareppanaparka olen pahimmoilteni tehnyt virheen, elämäni tyhmyyden, järjen hivenen menetyksen kun kansa lupas kaikkee ja valo tinaa. Lupasin etten tammi-toukona osta vaatteita.
Kaupunkiloma + ei vaatteiden shoppailua.
Sitten ostan naamarasvaa.
Ja teetä.
Liimalauantai.
Lepo-, löhö- ja luppolauantai.
Lördag.
Loman suunnittelu -lauantai.
Lupauksia pääsin lunastamaan ottamalla esiin tyhjän valokuva-albumin ja nostamalla esiin pinkan kesäisiä valokuvia. Löysin valokuvien kiinnittämiseen tarkoitetun liiman. Liimasin. Ei se ollutkaan niin kamalaa, että asiaa olisi kannattanut siirtää puolta vuotta. Kiva sentään, että puoli vuotta sitten otetut kuvat ovat liimattuina, kun seitsemän vuotta sitten otetut kuvat eivät ole. Ehkä ensi kesänä. Olen toiveikas.
Vantaa -14,5 astetta.
En ole pistänyt nokkaani ulos, mutta seurailin muita ihmisiä ikkunasta. Tunsin itseni kerrostalokyyläriksi, vaikka tämä ei olekaan kerrostalo, vaan ihan muu talo. Ihmisiä palelsi. Surullista. Minä pidin luppolauantaita ja söin nakkikeittoa. Joka muuten aiheutti vähän enemmänkin puhetta: Pistetäänkö nakkikeittoon 1 vai 2 pussillista keittojuureksia ja onko sipuli ollenkaan syötävä keltainen pallero ja epämääräistä keittomaustetta ei kyllä laiteta. Tee vaan ihan tavallinen nakkikeitto. Minä tein. Vaikka olis se silti ollut ihan tavallinen nakkikeitto. Ku oli lauantaikin.
No meillä suomalaisilla on ruotsalaisia ja suomenruotsalaisia, niin siks kirjoitin tasapuolisuuden vuoksi, että lördag. Ruotsi on kiva. Niillä on monta kauppaa mistä suomalaiset naiset ostelevat pieniä valkoisia vaatteita. Sitten on yksi iso kauppa mistä suomalaiset miehet kantavat kokoamisvimmaisina kotiin koko kodin ja lördag on varattu. Sitten on äitienpäivä ja äitien riemuksi jääkiekko-ottelu. Onnea äiti, mutta hyvä mun maa mustikka!
Tällä hetkellä painin erään asian kanssa, joka liittyy loman suunnitteluun. Se suorastaan kävelee käsi kädessä loman suunnittelun kanssa. Siis on ihan symbioosissa sen asian kanssa. Nimittäin: Loma + shoppailu!
Shoppailu kupunkilomalla ei vaan kaupunkilomalla kihelmöi hikisiä sormia sekä jalkoja, jotka harppovat toiveikkaana kaupasta toiseen, kujalta kadulle, kadulta seuraavalle, myyjältä myyjälle... Naiset shoppailevat vaatteita. Kaikki muut naiset siis. Minä raukkareppanaparka olen pahimmoilteni tehnyt virheen, elämäni tyhmyyden, järjen hivenen menetyksen kun kansa lupas kaikkee ja valo tinaa. Lupasin etten tammi-toukona osta vaatteita.
Kaupunkiloma + ei vaatteiden shoppailua.
Sitten ostan naamarasvaa.
Ja teetä.
Naapurin Väinö.
Omat ja kuluneet.
ps. Kihelmöinti kantapäissä ja ympärilleen vilkuilu ei tarkoita mitään muuta kuin järjestyksenvaihtointoilua ja pienehköäsisustuspuuskaa.
ps. Kihelmöinti kantapäissä ja ympärilleen vilkuilu ei tarkoita mitään muuta kuin järjestyksenvaihtointoilua ja pienehköäsisustuspuuskaa.
vänen hiukset näyttää iha punasilta <3
VastaaPoistaVäinö näyttää suloiselta naperolta, lähinnä.:)
VastaaPoista