"On jotakin, mikä ei ota sinusta syntyäkseen. Katson ulos: narulla on pyykkiä sateessa."(R.R)
Elämässäni mukana satoja kirjoja, vihreäksi maalattuja seiniä, kertyviä kilometrejä juoksumatolla ja uintialtaassa, useita ystäviä, miljoonia kissankarvoja, parittomia sukkia, parillisia kenkiä, yksi aviomies, iloisia värejä ja teehetkiä, joista koostuu parempi päivä.

8.3.2011


Täällä jälleen d-vitamiinia ympäri vuoden syövä blogitäti, hei!
Kirjoitan viimeistä kertaa muinaisjäänteellä, eli teippiversioläppärillä. Siksi, koska uudella koneella ei ole vielä yhtään kuvaa. Aikuisten kirjoissa ei tarvitse olla kuvia (älkää please niihin kuvia laittakokaan, vaan jättäkää aikuisten mielikuvitus rauhaan!), mutta blogeissa täytyy. Muuten blogi on tylsä ja tyhmä. Sitä paitsi sormeni ovat aika rantut niiden ylitaipuvaisuuden vuoksi ja kirjoittaminen sujuu exällä näppärämmin.
Muuta mitä olen rikkonut viime aikoina teippiversion lisäksi on jälleen yksi käsipeili -olen säännöllisesti ex-vuosina käynyt ostelemassa uusia käsipeilejä joka vuodenaika. Mihinkään kämppään ei ole suunniteltu käsipeilinpitopaikkaa. Vika on siis dippanöörin.
Lisäksi olen nakannut yhden pyykkikorin pihalle, mut sisältö, eli vähän likaantuneet vaatteet (joista on tullu siis pyykkei) ovat siistis nipus kylppäris. Meil ei tuu sellast tosi likast pyykkii lähes olleskaa. Ku me ollaan aikuisii. (Onks pakko kirjottaa kaikki mitä tulee mielee?)


Mitä muuta on tapahtunut?
-Väinön täti kävi hakemassa kirjojen poistomyyntipäiviltä kirjastosta Väinölle niin ison kasan lastenkirjoja, että osa tippui matkalla portaisiin.
-Olen nähnyt monia pohjoisesta kotoisin olevia kavereita kuukauden sisällä, mukavaa!
-Haaveilen uudesta kodista, jonne mukanani veisin koristetiiliseinän ja vihreän seinän, avain-roikkuu-ovessa tyylin, mutta maatuskamaalaukseniko muka voisin jättää?!!
-Tie on sulanut.
-Huijasin rakkaani eilen kauppakeskukseen. Kauppakeskuksessa: "Sää oot täällä muuten sitä varten et nyt käyään ostaa sulle vaatteita!" Hän ei pistänyt pahakseen. Kai siksi, että tänään on naistenpäivä ja kello oli edellisiltana jo yli kuusi, eli lähes seuraava päivä.
-Vein alle 2 kuukauden vanhan rannekellon korjautukseen. Mikään ei kestä nykyaikana. Rannekellokaan.

(pst. laitan tämän kuvan äkkiä tänne ennen kuin kukaan kieltää)

2 kommenttia:

  1. :) Kiitos päiväni piristäjälle! Sulla on lennokasta sekä teksti että blogi!
    -Henttu-

    VastaaPoista
  2. Dippanööri?

    Tää teksti on erittäin kivaa luettavaa, jälleen kerran! :D

    VastaaPoista