"On jotakin, mikä ei ota sinusta syntyäkseen. Katson ulos: narulla on pyykkiä sateessa."(R.R)
Elämässäni mukana satoja kirjoja, vihreäksi maalattuja seiniä, kertyviä kilometrejä juoksumatolla ja uintialtaassa, useita ystäviä, miljoonia kissankarvoja, parittomia sukkia, parillisia kenkiä, yksi aviomies, iloisia värejä ja teehetkiä, joista koostuu parempi päivä.

5.1.2011

Joulusta, kesähelteestä ja kynttilöistä on mukava puhua samassa lauseessa:
Vaikka koti riisutaan joulusta, eivät kynttilät häviä pussukastaan vasta kuin kesähelteillä.
Joskus on hauska miettiä kuin toisistaan kaukana olevia sanoja pölähtelee samassa lauseessa. Niin kuin vaikka tämäkin:
Ei, rakas.



Hauska Petteri Punakuononi joutuu väistymään kodin sisustuksesta huomenna, koska lopetamme lopullisesti joulun vieton. Toisaalta laulussa puhutaan joulusta ainaisesta, joten jääköhän Petteri singerin alle vaikka niin kauaksi aikaa kuin pakkasta pukkaa yli 10 asteen? Ja toiseen lauluun taas on tullut kesä joulun keskelle, vai miten se meni. Kun olin lapsi se laulunluikaus hämmensi minua kovasti.
Aikuisenakin joululaulut voivat hämmentää. Kuten muutama vuosi sitten Veskun joulukonsertissa laulama joululaulu, jossa puhuttiin veden loiskeesta ja sorsista. Muistaakseni. Tai ehkä minulta vain uupui tyylitaju.


Tästä kuvasta Petteri on kuitenkin pyyhältänyt pois. Säätiedotus näes lupaa lauhtuvaa tänne meille päin. Ja loppiaistakin pukkaa.


Koti riisutaan joulusta.


Vuoden vaihtuessa shoppailulakkoon vaatteiden osalta tärähtäneellä on sentään jotain kivaa tiedossa! Paitsi jos menee finnien puristeluun eli kasvohoitoon eli punakuonoksi, niin siitä on kiva kaukana. *vilunväristyksiä*


...mutta punakuonosta voinen hyvin muuttua minikuontaloksi?
Tätä uusinta lehteä ankarasti selaten siskoni kanssa väännämme kättä voimmeko lyhentää tukkaa niin ettei tukkaan mahtus ees kukkaa...



Lamppu ilman valoa.


Keittokulho ilman keittoa.


...mutta nainen kera kirjan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti