Kilteille lapsille on edellisenä viikonloppuna pohjoisessa jaettu joululahjoja pukinkontin sijasta autonkontista, mutta tuntui kelpaavan. Ikävä kyllä he saavat muiden lasten tapaan avata ne vasta perjantaina. Jakajana oli tämä joulumuori, joka on ihan varma, että pukki ei ole ostanut vielä yhtään lahjaa. Tuosta se häipyy puolta tuntia ennen kauppojen vaipumista joululepoon etsimään sitä yhtä pakollista joululahjaa, kun pakko on vaikkei taho. Tosin hän joutuu lähtemään muorin kanssa myös tuhansien suomalaisten seuraan, eli jonottamaan joulupossua.

Muori aikoo muoreilla jouluaattona. Hän hankki vetimet. Ihan kunnon muorin vetimet, jonka ylisuurta muorinmekkoa hän ei aio lainailla kelle tahansa tulevina vuosina ja ainakaan ilman vuokraa, niin oli hieno mekko. Muorinmekko on punainen. Siinä on helmassa valkoinen pörrö ja sen jälkeen kaistale skottiruutua. Salaisuudeksi jääköön, että sitä voisi kutsua myös kainalomekoksi. Miksiköhän?

Pikkusiskon tekemä hajusintti, kuten radiojuontaja murjaisi.

Kotona oli hienoja tähtiä katossa. Niitä roikkui pitkät rivit. Haluan samanmoiset, kunhan minulla on ihkaoma muorinmökki.