Tänään:
-Heräsin puhelimen pirinään ja haastattelukutsuun, mukavaa!
-Hain edellisestä työpaikasta vihdoin loputkin työkenkäni pukukopista ja hätistelin entistä pomoani lähettämään työtodistuksen
-Kävin uimahallilla vesijuoksemassa ja uimassa
-Askartelin kotiin joululahjaa
-Kauppareissu

Pukukopeilla kuulin mielenkiintoisen keskustelun. Eläkkeellä olevat rouvat kehuivat sitä miten eläkkeellä on aikaa. Itselle ja omalle hyvinvoinnille, läheisille. Sitten he kauhistelivat sitä miten nykyajan nuoret joutuvat työelämässä koville. Minä kuulin kaiken ja kuivasin tukkaa.

Sitten he kysyivät toisiltaan millä alalla olivat. Toinen oli ompelija tai jotain sinnepäin, toinen erityisopettaja. Toisella oli ollut pitkiä työpäiviä Lapissa reissaamisen vuoksi. Toinen oli tipahtanut yhteiskunnallisten asioiden vuoksi työkelkan kyydistä, mutta tykännyt silti työstään. Vain viimeiset 15 vuotta oli jonkinlaista kituuttelua.

Minä, 25-vuotias mietiskelin siinä nykyistä elämäntilannettani. En jatkanut enää sijaisena olemista kahden vuoden jälkeen, kun en saanut yhtä kolmesta hakuun tulleesta vakituisesta paikasta. Nyt vietän "kesälomaa" lomarahoillani ja askartelen joulukortteja. Lisäksi olen huomannut, että on yllättävän paljon mukavaa tekemistä! Kaikenlaisten "syksyn sotkujen" jälkeen pitää ottaa hetki iisisti.
Vähän kuin olisin eläkkeellä.