Jalkapohjani ovat rasittuneet ja muistuttavat minua siitä jatkuvasti. Se alkoi silloin, kun päästin ne lepäämään, eli noin pari tuntia sitten.

Eilen:
-Kävin töissä.
-Lähdin ostamaan Prismasta paketillisen tummaa paahtoa, joka maksoi kassalla 36 euroa.
-Ajelin urh.kärp. puraisemana salille. Tai olisin ajellut, jos en olisi unohtanut repaleisia lenkkareita kotiin. Elämä ei ole mutkatonta.
-Menimme Ikealle katsomaan sohvia ja verhoja. Jälkimmäiset löytyi, eelimmäisiä katsasteltiin mutta ei pysähdytty istumaan kyytiin. Valitan tämän illan vieraat; tarjolla pelkkää puista penkkiä, ei niin leposohvaksi nimettyä mutta muuten tyylikästä pientä nahkasohvaa ja paria lattiatyynyä voi lainata Pömpöltä. Löytyy myös kahvia ja sen semmosta. Harkitsen jonkin ajan päästä jaksanko vehdata leipomiselman kanssa, vai saatteko tyytyä noin viiteen eri keksilajiin. Pääsette tuumimaan mielessänne jälkeenpäin, että oli pelkkää pötyä pöydässä. Auts, jos näin on.

Tänään:
-Lauantaitöitä
-Miinus yksi astetta / Vantaa
-Ajatuksia siitä, että olin oikeassa, mutta en voi kertoa sitä

Huomenna:
-
-
-

...älä suunnittele liikaa.
Elämä voi yllättää.
No, et ole pessimisti. Kaikki muutkin ajattelevat niin.
(Ei se yllätä muuten ku parantuneilla jalkapohjilla.)