"On jotakin, mikä ei ota sinusta syntyäkseen. Katson ulos: narulla on pyykkiä sateessa."(R.R)
Elämässäni mukana satoja kirjoja, vihreäksi maalattuja seiniä, kertyviä kilometrejä juoksumatolla ja uintialtaassa, useita ystäviä, miljoonia kissankarvoja, parittomia sukkia, parillisia kenkiä, yksi aviomies, iloisia värejä ja teehetkiä, joista koostuu parempi päivä.

5.8.2010

KIRJOJA, KIRJOJA, KIRJOJA

Aloin eilen lukemaan kirjaa nimeltä Dieettitytön huimat seikkailut, jonka on kirjoittanut Shauna Reid. Kirja on ilmestynyt Shaunan blogin pohjalta, eli tarina on tosi.
23-vuotias australialainen tyttö alkaa taistelemaan liikakilojaan vastaan. Hän painaa 159,5 kg, pitää siskonsa 6,5 ylimääräistä kiloa naurettavana, omistaa Australian suurimmat alushousut ja aloittaa painonvartijoissa saadakseen puolet painostaan pois. Kirja on helppolukuinen ja
ironinen, siis ainakin tähän sivulle 14 saakka, jossa olen nyt menossa. Voin siis jo suositella kirjaa. Myös laihoille.

Toinen samanaiheinen, myöskin helppolukuinen ja hauska tositarina on Jenny Dahlbergin Sopivasti lihava. Kirjassa Jenny hakee työpaikkaa työpaikasta jossa ihminen on esillä, eli tv:stä tai vastaavasta (en muista tarkkaan koska luin kirjan vuosia sitten). Hakemukseen hän (muistaakseni) liitti kuvansa tai kirjoitti tyyliin "Olen paksu.", suorasukaiseen tapaansa. Hän ei saanut työpaikkaa, yllättäen, ja nosti asiasta meteliä työpaikan ulkonäköpainotteisuuden vuoksi. Työssä ihmisen kiloilla tai ulkonäöllä ei pitänyt olla mitään tekemistä ammattitaidon kanssa ja näin Jennyn mielestä kuitenkin kävi.
Kirjan sisältö ei painoitu tähän työnhakuun. Jos luet harvoin kirjoja, niin tässä kirjassa ei ole paljon sivuja.


Roope Lipasti: Pihalla
Erään remontin anatomia
Kirjan takakannessa lukee: Pihalla on kertomus siitä, mitä tapahtuu, kun kirjallisuustieteilijän koulutuksen saanut mies ostaa moottorisahan. Ja maatilan. Ja naulapyssyn. Ja betonimyllyn. Ja herra ties mitä. Pihalla ei kuitenkaan kerro pelkästään, kuinka tolkuttomia määriä rahaa voi tuhlata erilaisiin työkaluihin. Pikemminkin kyseessä on humoristinen tarina, jossa kaupunkilaispariskunta ja heidän neljä pientä lastaan ryhtyvät asumaan ja korjaamaan vanhaa taloa ja tilaa, ja kuinka asiat etenevät, jos etenevät, vaipanvaihdon ja jauhelihakastikkeen tekemisen erätauoilla. Esikoiskirjailija Roope Lipasti on siviiliammatiltaan toimittaja.
Suosittelen!

Kun köyhä tarjoilija osallistui tietokilpailuun ja voitti miljardin. Näin käy harvoin, ja tämän tarinan nimeltä Slummien miljonääri kirjoitti Vikas Swarup. Kirjassa kerrotaan kuinka kouluja käymätön Ram-poika tiesi oikean vastauksen jokaiseen kilpailun kysymykseen ja voitettuaan suuren summan rahaa hänet pidätetään. Pojan huikea ja liikuttava elämäntarina Delhin ja Mumbain vilkkailta kaduilta kertoo kuinka poika tiesi.
Kirja on hyvä. Se on minulla pokkarina. Sitä saa lainata.
Kirja ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 2005 nimellä Tyhjentävä vastaus.

Maiju Lassila: Tulitikkuja lainaamassa
Olen jonkinmoinen vanhanajan ihannoitsija, ja tämä kirja kaikessa naurettavuudessaan sopi hyvin iltakuuntelemiseksi kasetilta.
Liperiläinen isäntä Antti Ihalainen lähtee eräänä iltana, vaimonsa pyynnöstä, lainaamaan naapurista tulitikkuja. Porsaiden, poliisien, hevoskärryjen, vanhojen heilojen, vanhojen tuttujen, ripeästi liikkuvien juorujen, kommellusten ja väärinkäsitysten vuoksi reissu venyy pitkäksi. Lue tai kuuntele lisää! Katsellakin voi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti