Joutohetkinä ihminen voi miettiä kaikenlaista. Minä mietin esimerkiksi sanoja. Tänään kuulin jonkun suusta pulpahtavan ilmaisun "tohahtaa", joka nosti hymyn huulille siinä tilanteessa. Jäin miettimään kyseistä sanaa. Tarkoittaako tohahtaa samaa asiaa kuin tuhahtaa? Viime viikolla kuulin kaupassa jonkun äidin puhuvan lapselleen hiusnauhasta. Ei kukaan sano nykyään hiusnauha. Ei kenelläkään ole sellaisia. Tietävätkö kaikki mikä se edes on?
Lukiessa saatan ihastella pitkään tekstissä olevaa osuvaa eli kuvaavaa, erikoista tai vanhanaikaista sanaa. Saatan hämmästyä sitä etten ole muistanut kyseisen sanan olemassaoloa ja yritän painaa sen mieleeni ihan vain laajentamaan sanavarastoa. Kymmenvuotiaalla pikkusiskollani on laaja sanavarasto ikäisekseen. Hän lukee paljon ja laittaa selvästi hauskat ilmaisut korvan taakse -ainakin kirjeistään päätellen!
Kaikenlaisia hymyn huulille nostattavia sanoja tuskin osaisikaan käyttää puhekielessä vaikka ne muistaisikin siinä hetkessä, mutta ainakin blogissa ja facebookissa niitä voi käyttää!
Kuvittele käyttäväsi puhekielessä sanoja hupakko, houkka, tomuttaa, konsanaan, nuttu, pöyristyttävä, häilyvä, koppava, tyystin, vieno...
En tiedä, mutta valkopunaraidallinen hiusnauha voi hyvinkin eksyä tukkaani. Se on muuten leikattu lahjanarurullasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti