"On jotakin, mikä ei ota sinusta syntyäkseen. Katson ulos: narulla on pyykkiä sateessa."(R.R)
Elämässäni mukana satoja kirjoja, vihreäksi maalattuja seiniä, kertyviä kilometrejä juoksumatolla ja uintialtaassa, useita ystäviä, miljoonia kissankarvoja, parittomia sukkia, parillisia kenkiä, yksi aviomies, iloisia värejä ja teehetkiä, joista koostuu parempi päivä.

31.5.2010

Laitetaanko pakasteet pieneen pussiin?

Seison kassahihnan päässä pussi kädessä ja odotan. Neiti on aika hidas, mikä pitää kylläkin antaa neidille anteeksi, koska neiti on näemmä opiskelija. Ensimmäinen maitopurkki (Valion, Maiju ei tykkää jos ostaa Ingmannia). Kaappaan sen äkkiä käteeni ja lasken sievästi pussin oikeaan reunaan. Toinen maitopurkki edellisen viereen.
Hah! Ostinko taas kivennäisvettä? Kuinka hampaille käy? Ja kuka jaksaa raahata kotiin kolme puolentoista litran pulloa raahatakseen tyhjät pullot taas viikon päästä takaisin pullonpalautukseen? Minä. Lähes rakastan kierrätystä.
Jaahas, varrasleipää. Unohtunut herkku. Näköjään valitsin vaihtoehdoista halvempaa. Onkohan tässä jotain vikaa, kun tämä on halvempaa? No ainakaan suomalaista tämä ei ole. Ruotsalainen ei haittaisi, kun niillähän on kruunut. Eivät pääse euroista hyötymään.
Joka kodin jauhelihaa ja hunajakanaa. Hmmh, koska huomenna alkaa kesä, niin olisi voinut ottaa jotain muutakin...mutta jos lorautan tuota uutta kolme juustoa -ruokakermaa joukkoon niin jospa se menee! Ei maistuisi niin vanhanaikaiselle.
Ei kyllä sais aatella tälleen, tää on kauheeta. Ihan ku ruokalistassa pitäis olla viis tähtee eikä tavallinen makarooni kelpais koskaan. Tääkin omena on ihan hyvä! Ykkösluokkaa.
No nyt tulee herkkua pussiin, valkosipulipatonki! Tässä onkin sopivasti tämmönen patongin mentävä kolo, et voi laittaa pussiin pystyyn.
Äkkiä seuraava muovipussi, miksen aukaissut tätä valmiiksi! Tavaraa tulee hirveellä kiireellä ja kaikki kasautuu hihnan päähän, ruohosipulit katkeilee ja sämpylät menee muodottomiksi. Ja samassa: "Laitetaanko pakasteet pieneen pussiin?" Ah, laita ihmeessä!
Onneksi neiti on sen verran tottumaton vielä, että pakastepussien kanssa värkkääminen kestää hetken. Ehdin saada toisen muovipussini auki ja sujauttaa sinne nättiin riviin voita, maustekurkkupurkin ja leikkeleet. Onneks se kysy tota, mä haluan että ne laittaa pakasteet pieneen pussiin. Sitten saan itelle sen kirkkaan pikkupussin jolla voi kuljettaa eväät töihin.
No nyt tulee jännää; ehdinkö lappaa ostokset pusseihin vai näpyttääkö neiti ensin loppusumman kassaan? No, neiti kassaneiti voittaa. Luultavasti hän valmistuu tänä keväänä, ja juhlii lauantaina merkonomin titteliä. Vai mikä se oli.
Vilautan viiden euron plussaetusetelin ja plussakortin neidin käteen. Samalla huomaan ettei taakseni ole kertynyt jonoa, vaikka kello on viisi ja on maanantai. Hyvä homma. Neiti voi ottaa vaikka huikan kivennäisvesipullostaan.
Lopuksi vilkaisu hihnan päähän ettei mitään unohdu, ja HOP, lastattu laiva lähtee kohti kotia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti