HIHII!
Hiihtokilpailu-muki on täällä!
Ja tottakai haalittu omaan kokoelmaan.

Keräily on siitä jännittävää, ettei tiedä koskaan milloin vanhan astiakaapin vanha ritilikkö antaa periksi ja arvokkaat muumimukini kolisevat kivasti lattialle. Kerran niin on käynyt, mutta onneksi tuuri oli matkassa; ritilikkö antoi periksi oikeaan suuntaan (muumimukien kannalta), eli kaappiin päin, ei lattiaan päin. Huonosti selitetty, mutta voin joskus näyttää. Tällöin pudotus oli lyhyt ja kivuton, eikä muumimukeihin sattunut.

Joskus Nuuskamuikkunen-muki meni rikki. Aikani pihtailin, mutta lopulta ostin uuden. Silloin se oli ihan ymmärrettävää, koska oma Nuuskamuikkuseni oli liimattuna kiinni, eikä siitä voinut mitään juoda. (Ymmärrän paremmin keräilyä, josta on jotain hyötyä.) Mutta kun punaisesta Muumimamma-mukista puuttui reunasta (kenen mielestä pieni, kenen mielestä iso) palanen, niin ostin senkin mukin uusiksi. Silloin tunsin itseni vähän typeräksi.

Joitakin muumimukeja on myös tuplat.
Rakkaus-mukeja taisi olla kolmekin, jos en yhtä lahjoittanut jollekin. Ruusutarha-muumimukin sain opiskelijalta, jota ohjasin työpaikalla joitain viikkoja. Harmillista, että se muki nökötti jo astiakaapissani.

Koska olen siis törsännyt kaikki astioihin käytettävät varat muumimukeihin,
niin vieraat juovat niistä myös maanantaisilla Panic In Paradise-kutsuilla!
Tervetuloa!